Kasvu & ikääntyminen

Hajnalkan lohikäärmeiden ikä kuvataan ja mitataan tasoissa. Iän näkee lohikäärmeen tiedoista hoitajien kaapista, ja tasoja näkee myös tarinoiden vastauksissa kertomassa kuinka paljon lohikäärme on kasvanut. Hajnalkan lohikäärmeet voivat kehittyä aina tasolle 65 saakka, mutta tämä ei kuole saavuttaessaan korkeimman mahdollisen ikätason, eikä tämä voi saavuttaa tasoa 65 ennen kuin osaa kaikki rodulleen tyypilliset ja mahdolliset kyvyt. Aikuisena taso saattaa laskea myös alle 65:n muutamalla tasolla, mikäli lohikäärme unohtaa osan opituista kyvyistään, mikäli se ei käytä niitä aktiivisesti.

Alta näet lohikäärmeen iät tasoina

» Muna: tasot 0-14
» Poikanen: tasot 15-24
» Nuori: tasot 25-34
» Nuori aikuinen: tasot 35-45
» Aikuinen: tasot 55-65

Muna

Munan koko, paino ja väritys määräytyvät rodun mukaan, ja niiden perusteella on joissain tapauksissa helppo määritellä, mitä rotua kuoriutumaton lohikäärme edustaa. Usein määrittäminen on kuitenkin vaikeaa tai mahdotonta, sillä munien väritys ei välttämättä korreloi suoraan lohikäärmeen värityksen kanssa. Muna voi siis olla erivärinen mitä sen sisältä kuoriutuva lohikäärme on. Munan koosta voi kuitenkin saada suuntaa-antavaa tietoa siitä, onko lohikäärme keskivertoa pienempi vai suurempi kuoriutuessaan. Usein kuoriutumisajan koko antaa myös viitteitä lopullisesta koosta ja rakenteesta.

Muna on yksinkertainen rakenteeltaan: ulkopuolella on kova kuori, ja heti kuoren alla ohut, sitkeä kalvo. Niiden alla on ravinteikasta, hyytelömäistä nestettä, joka vähenee sitä mukaa kun lohikäärme kasvaa munassa. Munan koko itsessään ei kasva, vaikka lohikäärme sen sisällä kasvaakin, ainoastaan paino muuttuu.

Kuori suojaa lohikäärmettä iskuilta sen kehitysvaiheessa, ja muna kestääkin painetta, iskuja ja kolhuja suhteellisen hyvin. Putoaminen ja kovat, terävät iskut kuitenkin saattavat rikkoa kuorta tai saada sen halkeilemaan. Pienet halkeamat pysyvät munassa sen kuoriutumiseen saakka, mutta mikäli munasta lohkeaa paloja irti, lohikäärmeenpoikasen selviytyminen riippuu tämän iästä. Vasta noin tasolta 10 eteenpäin lohikäärmeenpoikasella on mahdollisuus selvitä, vaikka muna rikkoutuisikin. Silloin sen elimistö kykenee jo huolehtimaan lohikäärmeestä ilman suojaavaa kerrosta ja munan sisällä olevaa ravintoa. Tällaisessa tapauksessa lohikäärme jää usein pienemmäksi ja sirommaksi mitä vasta oikeaan aikaan kuoriutuessaan.

Munan paino kasvaa tasaisesti ennen kuoriutumista, ja lohikäärme alkaa vähitellen liikahdella munan sisällä joitain tasoja ennen kuoriutumista. Liikehdintä on kuitenkin pientä, ja saattaa aiheuttaa vain munan pienoista heilumista tasaisella pinnalla, mutta kaltevalla pinnalla se voi saada aikaan munan vierimistä. Lohikäärme kuoriutuu yleensä melko nopeasti, yleensä puolen tunnin tai tunnin sisällä, joskus huomattavasti nopeamminkin.

Kuoriutumisesta kielivät munan pintaan ilmaantuvat säröt, joita ilmaantuu ensin hitaasti, ja sitten nopeammin. Kun halkeamia on riittävästi, munan pinta lohkeaa ja halkeaa useisiin osiin, joita munan pinnan alla oleva kalvo estää murenemasta pieniksi, teräviksi siruiksi, jotka voisivat vahingoittaa lohikäärmettä.

Poikanen

Vastakuoriutunut poikanen on pieni, kostea nesteestä, joka on munan sisällä. Sen silmät avautuvat melkein saman tien kuoriutumisen jälkeen, tämä vetää henkeä ja kokeilee haparoivin liikkein hallita uutta kehoaan.

Poikanen oppii nopeasti liikkumaan, kävelemään ja juoksemaan, ja jo alle viikon ikäisenä kokeilee siipiensä kantavuutta. Juokseminen ja hyppiminen sen sijaan luonnistuvat nopeammin, lyhyemmän harjoittelun jälkeen, ja leikin varjolla lohikäärme vaistomaisesti harjoittelee jo metsästystä, ruuan pureskelua, ja syö paljon kasvaakseen nopeasti. Poikanen ei vielä kykene lentämään, tämä pystyy vain kokeilemaan siipiensä kantavuutta ja ehkä juuri ja juuri leijailemaan jonkin matkaa.

Kasvu poikasena onkin lähes silminnähden havaittavaa. Vastakuoriutunut poikanen mahtuu korkeintaan pari päivää samaan tilaan kuin missä se on ollut munassa, ja sen jälkeen se on jo aivan liian iso siihen. Häntä ja kaula kasvavat pituutta ensimmäisiksi, ja sen jälkeen jalat, selkä ja siivet alkavat kehittyä ja kasvaa kunnes lohikäärme on saavuttanut lopullisen kokonsa nuorena lohikäärmeenä. Poikasella on kasvuvaiheessa vähän aikaan lapsenpyöreyttä, joka karisee nopeasti kasvun mukana.

Poikanen siis kehittyy nopeasti pienestä pallosta lohikäärmeeksi, joskin hyvin honteloksi. Tällä on pitkä kaula ja häntä, pää näyttää vielä liian suurelta kehoon nähden, ja siivet turhan pieniltä. Mittasuhteet tasoittuvat vähän koko ajan, kun lohikäärme kasvaa, ja poikasiän jälkeenkin tapahtuu tätä kasvua.

Kokoonsa nähden poikanen syö vähintään yhtä paljon, mitä tämän paino on, noin viikon ikäiseksi saakka. Sen jälkeen paino alkaa nousta niin, että suhteessa painoon ruokamäärä vähenee. Poikanen syö kuitenkin edelleen paljon, lähes yhtä paljon kuin aikuisena, sillä kasvaminen vaatii paljon energiaa.

Poikasen hampaat kehittyvät myös samaa tahtia, mitä lohikäärme itsekin, ja pian tällä onkin terävät, joskin vielä lyhyet hampaat. Poikanen siis kuoriutuu lähes hampaattomana, mutta muutaman päivän sisällä tällä näkyy jo osa hampaista, ja viikon sisällä kaikki. Ne saavuttavat lopullisen pituutensa vasta aikuisena, eivätkä vaihdu, mutta kasvavat hieman koko ajan. Kuten lohikäärmekin, myös tämän kynnet kasvavat nopeasti, ja poikasena ja nuorena niin nopeasti, ettei tämä ehdi niitä kuluttamaan tarpeeksi lyhyiksi – se on siis tehtävä erikseen. Luonnossa kynnet usein katkeilevat ja toisinaan lähtevät irtikin nuorena. Poikanen usein kokeilee kykyjään vahingossa tietämättä vielä mitä tekee.

Lohikäärmeet syövät jo poikasena lihaa pääravinnokseen. Ne voivat syödä myös kasviksia, mutta liha on niiden keholle kaikkein helpoiten sulatettavaa. Liha sisältää myös kaikki ravintoaineet, mitä lohikäärme tarvitsee niin kasvuvaiheessa kuin aikuisenakin.

Nuori

Poikanen kehittyy nopeasti nuoreksi lohikäärmeeksi, ja näyttää jo enemmän lohikäärmeeltä kuin raajojen ja siipien sekoitukselta. Tämä saavuttaa nopeasti lopullisen kokonsa, vaikka onkin vielä hontelo ja laiha. Lapsenpyöreys alkaa vähitellen kadota lihasten tieltä ja liikkuminen muuttuu sulavaksi. Siipien lihakset kehittyvät nuorena niin paljon, että lohikäärme usein lähellä aikuisikää voi lentää lyhyitä matkoja, ja sen jälkeen tämä nopeasti vahvistuu niin paljon, että voi jo aikuisena kantaa taakkojakin lentäessään. Vaikka lentäessä nuori lohikäärme ei voikaan kantaa vielä mitään, tämän lihaksisto on vahvistunut sen verran että kävellessä ja juostessa pienten taakkojen kantaminen on jo mahdollista.

Nuori lohikäärme on hontelo, lihaksiton ja toisinaan jopa hieman turhan hoikka. Vaihe menee kuitenkin nopeasti ohitse, ja kasvu on edelleen nopeaa. Lohikäärme oppii viimeistään nuorena metsästämään vaistojensa varassa, raajojen hallinta paranee ja tämä alkaa vähitellen aikuistua henkisestikin, ei vain fyysisesti. Nuoruusaika on hieman pidempi kuin poikasikä, ja kehityksen vauhti alkaa aikuisikää kohden hidastua.

Nuorena lohikäärme usein alkaa kokeilemaan kykyjään, ja voi jo jonkin kyvyn hallintaa opetellakin. Nuorena lohikäärme yleensä pystyy hallitsemaan yhden kyvyn joko osaksi tai kokonaan telepatian lisäksi. Yksilökohtaiset erot on myös otettava huomioon tässä.

Nuori aikuinen & aikuinen

Nuori aikuinen lasketaan jo aikuiseksi, ja lohikäärme on vahvistunut aikuisikään mennessä niin paljon, että keveiden taakkojen kantaminen myös lentäessä on mahdollista. Raajojen hallinta on täydellistä ja lohikäärme uskoo jo itsekin hallitsevansa raajansa ja voimistuessaan myös usein saa lisää itseluottamusta. Aikuisiän kynnyksellä lohikäärmeen lihaksisto kehittyy vielä, ja nuorena aikuisena lohikäärme saavuttaa lopullisen muotonsa, ja venyy ehkä vielä viimeiset sentit ennen kuin kasvu loppuu kokonaan.

Aikuisena lohikäärme voi opetella loputkin rodulleen ominaiset kyvyt ja kun tämä osaa ne, tämä voi saavuttaa täyden iän, 65/65. Mikäli tämä unohtaa jonkun kyvyistään, tai ei käytä sitä säännöllisesti, ikä voi laskea 2-3 tasolla. Huomioitavaa on kuitenkin se, että lohikäärme ei edes voi saavuttaa ikää 65/65 ellei osaa kaikkia rodulleen ominaisia kykyjä.