Varjojen lohikäärme

Klikkaa kuva suuremmaksi!

Muna
» Väritys: Musta
» Paino: 4-8 kiloa
» Korkeus: 0,3-0,7 metriä
» Halkaisija leveimmästä kohdasta: 0,5-0,7 metriä

© Mirelirith

Lohikäärme
» Väritys: Musta
» Korkeus: 4-8 metriä
» Pituus: 8-17 metriä
» Siipien kärkiväli: 8-22 metriä

Ulkonäkö

Varjojen lohikäärme on ehkä kaikista Hajnalkassa esiintyvistä lohikäärmeroduista raskasrakenteisin, ehdottomasti suurin ja osittain myös kaikkein hitain, eikä ketteryyttäkään löydy ihan joka tilanteeseen. Raskaasta rakenteesta johtuvat puutteet lohikäärme kykenee lähes poikkeuksetta korvaamaan raa’alla voimalla, hyvällä tasapainolla ja kestävyydellä. Tämä kyseinen lohikäärme kykeneekin sekä juoksemaan että lentämään pitkiä matkoja jo melko nuorena.

Pää on sopusuhtainen muuhun vartaloon verratessa, eikä siinä ole suuria korkeuden muutoksia. Pitkäomaisen muotonsa se saa matalan otsan ja pitkän kuonon kautta. Sieraimet ovat suuret ja edessä olevat kulmahampaat näkyvät hieman huulien väistä, ellei lohikäärme itse piilota niitä tietoisesti. Kaukana toisistaan sijaitsevat silmät antavat lohikäärmeelle suuren näkökentän, joskin aivan tämän taakse jää edelleen kuolleita kulmia.

Etujalat ovat hieman lyhyemmät kuin takajalat, ja se korostaa lohikäärmeen etupainoisuutta ja saa tämän näyttämään jopa matalalta verrattuna muihin lohikäärmerotuihin. Raskaan rakenteen tuomia eruja ovat myös suuret nivelet sekä etu- että takajaloissa, ja suuret, tasaiset jalkaterät, unohtamatta tietenkään paksuja, pitkiä kynsiä, joihin jalkaterät päättyvät.

Lavat ja selkä ovat leveät, samaten niihin liittyvä kaula on lihaksikas. Pituutta kaulalta löytyy myös aika paljon, jotta varjojen lohikäärme saa tasapainonsa pidettyä tilanteessa kuin tilanteessa. Selkä on loppujenlopuksi melko lyhyt, mutta hännältä löytyy pituutta paljon. Se kapenee kärkeä kohden ja on hyvin voimakas, ja lohikäärme käyttääkin sitä tasapainon pitämisen lisäksi myös maasta ilmaan ponnistaessa apuna.

Siivet ovat suuret, ja läpikuultavat, vaikka siipikalvon pääväri onkin musta. Siipien suurimpien nivelien kohdalla kasvaa usein pienet piikit, joilla ei oikeastaan ole mitään fyysistä käyttötarkoitusta ainakaan nykyään. Siipikalvo on hieman vahvempi, mitä keskimäärin muilla lohikäärmeroduilla, eli se ei rikkoudu niin helposti pienissä kolhuissa ja tappeluissa.

Väritykseltään varjojen lohikäärme on aina musta, eikä sen suomupeitteestä erota koskettamatta suomuja. Suomupeite on kiiltävä ja sileä, heijastaa valoa jonkin verran. Vatsan suomut ovat paksumpia, mitä muualla, mutta eivät juuri erotu käärmemäisestä suomupeitteestä millään lailla.

Luupiikkejä löytyy lohikäärmeeltä aina niskasta kaulan loppuun saakka. Sitten niiden osalta on pieni tauko, ja ne jatkuvat tämän selältä, takajalkojen päältä aina hännän päähän saakka pieneten hieman hännän kärkeä kohti liikuttaessa. Selän päällä ja niskan takana piikit ovat suurimmillaan.

Luonne ja tavat

Nuorena
Varjojen lohikäärme on yleensä hieman ilkikurinen ja vallaton tapaus. Tämä rakastaa ulkoleikkejä ja riehumista, energiaa tuntuu löytyvän vähän liikaakin. Uteliaisuus saa tämän tutkimaan kaikkea mahdollista, eikä tämä aina malta keskittyä edes kuuntelemaan vastausta kysymykseensä. Lohikäärme kuitenkin yleensä rauhoittuu nopeasti kasvaessaan.

Aikuisena
Aikuisena tutustuminen varjojen lohikäärmeeseen on hyvin hidasta, mutta poikasiässä solmitut tuttavuudet säilyvät ja muuttuvat nopeasti elinikäiseksi luottamukseksi. Rauhoittumisen lisäksi varjojenlohikäärmeelle nousee usein suuri mielenkiinto erilaisia aarteita (erityisesti kiiltäviä sellaisia) kohtaan, ja se muuttuu sisäänpäinsulkeutuneemmaksi ja älykkyyttä arvostavaksi.